Pinnoista tehtyyn juoksupyörään voi pikkujyrsijän tassu livahtaa jumiin, mikä voi olla vaarallista. Pinnamuotoiset juoksupyörät (kuten varoittavan esimerkin postauskuvassa) muodostavat myös giljotiinimaisella tavalla liikkuvan osan, kun pyörä tuet pyörivät telineessä. Liian pienessä juoksupyörässä eläimen selkä on kovilla, kun se juoksee selkä mutkalla koko elämänsä.
Sopivassa juoksupyörässä eläin voi juosta selkä suorana. Parhaimmillaan juoksupyörässä on umpinainen lattia, josta eivät voi tassut livahtaa läpi tai jäädä jumiin. Juoksupyörän umpinainen takaseinä vähentää liikkuviin osiin loukkaantumisen vaaraa.
Kaikki pikkujyrsijät eivät juoksupyörästä välitä, toiset taas hullaantuvat siitä liiaksikin. Kun eläimellä on riittävästi tilaa ja virikkeitä, ei juoksupyörä ole pakollinen. Hamstereilla ja gerbiileillä tulisi olla käytössään paksu purukerros kaivelua varten, hiirillä ja rotilla paljon kiipeilyjuttuja, gerbiileillä ja chinchilloilla paljon jyrsittävää ja jokaisella lajilla riittävän suuri asumus, josta etenkin aktiivisempia lajeja kannattaa juoksuttaa turvalliseksi tehdyssä sisätilassa päivittäin, eläinten ehdoilla. Ruokaakin kannattaa pikkujyrsijöille tarjota ripotellen ja virikkeistä ennemmin kuin kukkuralleen täytetystä ruokakupista.
Juoksupyörän tulee olla virikkeellistävä, eikä eläimen ainoa tapa puuhata. Jos eläimen juoksupyörän käyttö vaikuttaa monotoniselta ja pakkomielteiseltä, kannattaa pohtia, onko eläimellä tarpeeksi muuta puuhaa, vai purkaako se juoksupyörään kaiken energiansa vain tylsyydestä.
