Kun ostaa tai myy papukaijan, paperit eivät ole pelkkä muodollisuus, vaan ne saattavat olla välttämättömät kaupankäynnin laillisuuden kannalta. Suurin osa lemmikkilinnuista kuuluu CITES-sopimuksen piiriin. Kyse on EU-tason lainsäädännöstä, joka suojelee uhanalaisia lajeja säätelemällä niillä käytävää kauppaa. Jos lintu kuuluu CITES-lajeihin, sen mukana on oltava asianmukaiset paperit laillisesta alkuperästä. Ilman niitä lintua ei saa myydä, ostaa, pesittää tai pitää kaupallisesti näytillä.
CITES-liitteeseen kuuluminen ei ole linnun koosta kiinni. Vaikka ihan tutuimmat lemmikkilinnut kuten kanarialintu, seeprapeippo, undulaatt, neitokakadu, ruusukaijanen ja kauluskaija eivät CITES-säätelyn piiriin kuulu, kuuluvat siihen kaikki loput papukaijat, esimerkiksi loput rakkauspapukaijalajit ja harmaapapukaija. Kesykanat, -ankat ja -hanhet eivät kuulu CITES:n piiriin.
CITES II/B-liitteen lajeilla on oltava yksilöön yhdistettävä alkuperätodistus, CITES I/A-liitteen lajeilla on oltava pysyvä tunnistemerkintä ja EU-todistus. Jos CITES-lajilta puuttuvat riittävät paperit, lintua ei saa myydä, ostaa, pesittää eikä käyttää kaupallisessa toiminnassa. Joissakin tapauksissa alkuperäinen kasvattaja voidaan jäljittää ja paperit saada uudelleen, mutta se ei aina onnistu. Tällöin lintu voidaan luovuttaa vain vastikkeetta, ja luovutuksesta tulee tehdä luovutussopimus. Jos emot ovat paperittomia, niitä ei saa pesittää, tai jos vahinko on jo tapahtunut, poikasia ei saa myydä.
Lue lisää ja tarkasta oman haavelintusi CITES-status ennen ostamista: https://www.kaijuli.fi/harrastajalle/artikkelit/yleiset-artikkelit/118-cites-luokat-lintulajeittain