"Minulla oli aiemmin kokemusta kissoistakin, mutta nyt meillä on vain koira. Se on tottunut kissoihin ja tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa. On kuulema hyvä, että on sijaiskoteja, joissa on jokin muu eläin, koska adoptioperhe-ehdokkaillakin saattaa olla muita lemmikkejä ja heille on etu, jos uusi adoptiolapsi on jo tottunut esim. koiriin.
Koirani on suhtautunut kärsivällisesti ja lempeästi vaihtuviin kissakavereihin. Sijaiseläimeni ovat siis olleet tähän mennessä pelkästään kissoja. Välillä mietin, stressaantuuko hän vaihtelusta, mutta en ole huomannut mitään. Kissat ovat olleet aluksi varuillaan, mutta sitten alkaneet puskea koiraani ja kömpiä sen kylkeen nukkumaan päikkäreitä.
Koska minulla ei ole omaa kissaa, sijaiskotikissoja on meillä aina vähintään kaksi kerrallaan.
Olen nyt jo toisella kierroksella sijaiskotina, välissä oli vuosia taukoa. Ekalla kerralla aloin sijaiskodiksi, koska halusin kokeilla käytännössä, millaista arki eläimen kanssa on ennen oman lemmikin hankkimista.
Nyt toisella kerralla havahduin siihen, että kotonani on taas tilaa, joten mitenpä muutenkaan sitä täyttämään kuin eläimillä... Vuosi sitten googlasin Oulun esyn ja otin yhteyttä. Muistan vielä, kun esyn Henna tuli minua haastattelemaan ja tutustumaan kotiini. Hänen viimeinen kysymyksensä oli, että voisitko aloittaa jo tänään! Sattumoisin osuin hetkeen, jolloin Oulun esyllä oli meneillään valtavan populaation loukutusprojekti. Hieman hätkähdin, mutta mikäpä siinä kun olin asiaa jo pitkään miettinyt. Keräsin vain nopsaan arimmat esineet turvaan kissoilta ja olin valmis ottamaan ensimmäisen porukan hoitoon!
Sijaiskotina olo on ollut helppoa, sillä Oulun esy pitää meistä huolta ja vastaa tyhmimpiinkin kysymyksiin. Olen kokenut, että en ole yksin.
Käyttäytymisen ja terveydentilan suhteen minulla on ollut hyvä tuuri sijaiseläinteni kanssa. Ne ovat kaikki olleet pääsääntöisesti terveitä, tietysti kaikkea normaalia pientä on aina, mutta ei mitään oikeasti hankalaa. Käytöshaasteitakaan ei ole ollut. Vain normaalia kissakäytöstä. Kissat kun ovat eriluonteisia, niin olen huomannut itsestäni, että jotkut persoonat raastavat hermojani - ja toisiin taas rakastuu heti.
Käytännön haasteista ekana tulee mieleen, että minulla on pitkä matka tarvikejakoon, joten tarviketäydennykset tuottavat aina päänvaivaa.
Toinen on kissojen tutustuttamisen alkuvaihe, jolloin väliovesta täytyy kulkea tosi varovaisesti ja sählätä verkkojen kanssa, se kiristää pinnaa.
Silti sanoisin sijaiskotiutta harkitsevalle, että kannattaa kokeilla! Hyvä puoli on, että sijaiseläin ei jää teille loppuiäkseen, niin ei haittaa jos tulet toisiin aatoksiin. Eläimet solahtavat nopeasti osaksi kotia ja arkea, ja niiden hoitaminen menee siinä sivussa. Kannattaa myös tutustua uusimpaan tutkimustietoon eläimistä, koska se auttaa suuresti sijaiskotia!
Itse pelkäsin, että muserrun aina kun eläin lähtee loppuelämänkotiin, mutta näin ei ole vielä käynyt, koska kaikki ovat päässeet parempiin olosuhteisiin kuin minun luonani, ja olen aina saanut uuden sijaiskissan tilalle, enkä siis ole joutunut olemaan kissatta.
Mietin myös, miten jaksan aina totuttaa uuden kissan lemmikiksi - lähes kaikki minulla ovat olleet populaatiotaustaisia. Mutta ne ovat kaikki olleet erilaisia yksilöitä, ja totuttaminen on ollut mielenkiintoista.”