"Martina (papereissa luki aluksi Matteo) tuli meille tammikuussa 2025 arviolta noin vuoden ikäisenä. Olimme käyneet häntä tapaamassa sijaiskodissa useamman tunnin, joten tiesimme että neiti on arka, eikä mikään valmis sylikissa. Olimme sitoutuneita etenemään rauhassa ja Martinan ehdoilla.
Martinan saapuessa täällä kotona odotti kolme reipasta kissapoikaa, jotka olivat heti erittäin kiinnostuneita uudesta kaverista. Martinalla oli aluksi oma huone käytössä, mutta siellä piilottelu kesti vain pari päivää. Annoimme uteliaan neidin tulla omaan tahtiin tutkimusretkille olohuoneeseen ja kolmas yö menikin jo niin, että kissat nukkuivat kaikki samassa tilassa.
Ensimmäiset kuukaudet oli rauhoitettu tutustumiselle ja olimme kotona omalla porukalla mahdollisimman paljon, eikä meillä käynyt vieraita.
Kissakavereiden kanssa Martina tuli heti hyvin toimeen, mutta ihmiset epäilyttivät. Aluksi Martina hiippaili tarkkailemassa meitä vähän kauempaa, mutta keittiössä ruokapaikalla uskalsi tulla kavereiden esimerkin rohkaisemana lähemmäs. Aloitimme tutustumisen käsien nuuhkimisella ja nameilla ja noin kolmen viikon kohdalla oltiin tultu niin tutuiksi, että aloimme mieheni kanssa varovasti silitellä ja vähän nostellakin Martinaa.
Luottamus oli syntynyt ja Martina alkoi lähestyä meitä myös muualla kodissa, tuli mm. viereeni sohvalle pienen turvavälin päähän nukkumaan.
Nykyään silittely ja rapsuttelu on Martinalle niin mieluisaa, että tulee jopa itse sitä pyytämään ja kehrää sitten tyytyväisenä. Martinaa myös pidetään sylissä päivittäin, eikä se haittaa häntä ollenkaan, on jopa kivaa!
Heti tammikuussa aloimme opetella myös ulkoilua lasitetulla terassilla. Huomasin että Martina tykkäsi mennä ulos pimeällä, päivänvalossa ei niinkään. Pihan oravia ja lintuja oli mukava tähystää myös ikkunasta ja kevätauringon lämmittäessä Martina uskaltautui koko ajan reippaammin ulkoilemaan myös päivisin. Auringossa terassilla nukkuminen ja ötököiden saalistaminen on nyt kesällä ihan ykkösjuttu!
Isommat kissat ovat pitäneet hyvää huolta Martinasta ja talon tavat, ruokailurytmit yms. tulivat nopeasti tutuiksi Martinalle. Pientä mustasukkaisuuttakin on välillä ilmennyt, kun laumaan tuli yksi suuri persoona lisää.
Martina on tosi äänekäs juttelija ja leikkijä, tykkää mm. kaadella tuoleja, rullata mattoja ja paukautella ovia auki heittäytymällä koko pikku kehollaan niitä vasten.
Lempileluja ovat nykyään muoviset vieterit ja "pallopeliputki", näillä on kiva pelailla sekä yksin että kissakavereiden kanssa. Myös ihmiset pääsevät välillä Martinan leikkeihin mukaan, vaikka yhteisleikki meidän kanssa on neidin mielestä yhä vähän outoa. Väijytys- kukkuu- ja piiloleikkejä harrastetaan koko porukalla.
Martina on jo ihan hyvin käsiteltävissä, joten olemme pikkuhiljaa sylissä pitämisen yhteydessä opetelleet myös kynsien leikkausta. Tässäkin asiassa kissakavereiden esimerkki auttaa selvästi. Martina oppi nopeasti, että kun yhdeltä kissalta leikataan kynsiä niin kaikki saavat namipalkkion, kissat tulevatkin aina porukalla sitä odottamaan. Hammastahnaakin on maisteltu jo ja Martinaa kiinnostaa kovasti, kun harjaamme isompien kissojen hampaita. Turkin harjaus onnistuu myös hyvin.
Meillä pienet lomareissut kuuluvat kissojen elämään, joten Martinalla on oma kuljetuskoppa esillä olohuoneessa, jotta hän on saanut ottaa sen omakseen rauhassa. Koppa on mieluisa päiväuni- ja piilottelupaikka niin Martinalle kuin kavereillekin. Toukokuussa lähdettiin ekan kerran pariksi yöksi reissuun "mummolaan". Vierailupaikan ihmiset olivat kyläilleet Martinan luona etukäteen, ettei kaikki olisi outoa sitten yökylään mennessä.
Lähtövalmistelut ja koppaan meno vähän jännitti Martinaa, mutta itse reissu sujui hyvin. Juhannuksena oltiin sukumökillä mökkeilemässä samalla porukalla ja sekin sujui mukavasti ötököitä jahtaillen, parvella kiipeillen, järvimaisemaa tähystellen ja jo tutuksi tulleita ihmisiä ihmetellen.
Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hienosti asiat ovat edenneet Martinan kanssa. Hän on meidän rento, reipas, rakas prinsessa, jota ei näytä stressaavan enää juuri mikään."
Oletko Sinä adoptoinut Oulun Esyltä eläimen? Kuulemme mielellämme kuulumisia tekstin ja kuvien muodossa! Lyhytkin tekstipätkä on vallan passeli eikä ammattikuvaaja tarvitse olla. Laita meille sähköpostia: oulunesy@gmail.com