Oulun esyllä ei ole eläintaloa, vaan jokainen yhdistyksen eläin asuu vapaaehtoisessa sijaiskodissa, ihan normaalissa kodissa. Eläintenhoidon ammattilainen ei tarvitse olla. Jos sydän ja odotukset ovat paikoillaan ja on valmis oppimaan uusia asioita, voi sijaiskodiksi alkaa myös ne henkilöt, joilla ei ole ennestään eläinkokemusta. Tässä erään Oulun esyn sijaiskodin tarina:
"Olin hetken jo miettinyt, että haluaisin eläinkaverin arkeeni, mahdollisesti kissan, vaikka minulla ei ole juuri yhtään kokemusta niistä. Mietin olenko valmis sitoutumaan eläimeen sen loppuelämäksi? Se on kuitenkin yllättävän pitkä aika.Somessa tuli vastaan video, missä joku kertoi olevansa sijaiskoti kissalle. Parilla nopealla googlauksella löytyi Suomesta monia eri säätiöitä jonne voi hakea sijaiskodiksi. Perehdyin asiaan jonkin aikaa ja totesin että tämä voisi olla sopiva ratkaisu minulle, minä saan eläinkaverin ja eläin taas sijaiskodin.
Laitoin hakemuksen Oulun esylle ja pian sovittiinkin haastattelu. Sitten alettiin katsoa kuka kissa saapuisi minulle.
Koska Oulun esyllä oli sillä hetkellä valtava kissapopulaatio, jotka tarvitsivat katon päänpäälle, tuli minun luokse kolme kissaa tästä populaatiosta.
Tästä alkoikin opettavainen tutustuminen tarkemmin kyseiseen lajiin, etenkin kun kyseessä oli ujot kissat, jotka vaativat aikaa rentoutuakseen ja oppiakseen kotikissaksi.
Meidän yhteiselo alkoi erittäin varovaisesti, mutta muutaman kuukauden aikana ollaan opittu toinen toisistamme paljon. Minä kuinka Kissaa on yllättävän helppo ymmärtää seuraamalla sen kehonkieltä ja käytöstä, olen oppinut ujosta ja arasta kissasta iloiseen aktiivisen kissan käytökseen. Ja nämä kaverukset ovat oppineet että vierasta ihmistä ei tarvitse pelätä ja millaiset edut kotikissalla on... saa valittaa jos ruoka ei ole hyvää, omia leluja joilla leikkiä, paljon mukavia paikkoja mennä nukkumaan ja ihminen kenen puuhailuja seurata vierestä.
Uutena sijaiskotina oli helppo aloittaa kun perehdytys oli hyvä ja apua ja neuvoa on tarjolla koko ajan. Kissojen eläinlääkäri käynnit pyöritettiin myös näppärästi ja sujuvasti.
Haastavin asia tässä kokonaisuudessa on ehdottomasti kissasta 'luopuminen', kun eläimeen on kerennyt tutustua jo todella hyvin. Tämä vaihe on onnellinen ja haikea samaan aikaan, on mukava nähdä kun kissa saa loppuelämän kotinsa ja millaisen työn itse on kissan kanssa tehnyt, se on tosi palkitsevaa nähdä."
Kuvassa sijaiskodissa Maija ja Milja, populaatiolähtöiset tyttöset.
Kiinnostuitko sijaiskotitoiminnasta? Lue lisää ja hae mukaan: Haluatko sijaiskodiksi?