(Julkaistu alunperin elokuussa 2024.)
"Merrill (aiemmin Amandana tunnettu) saapui meille asumaan toukokuun alussa. Ennestään meillä asui 11-vuotias kolliherra, sosiaalinen ja iso löllykkä Maikkuli. Tutustuminen uuteen perheenjäseneen oli hidasta, sillä Maikkuli oli tottunut olemaan perheen ainoa kissa. Uudelle tulokkaalle pitikin sähistä ja murista ensin kunnolla, mutta tutustuttaminen hoidettiin rauhassa ja hissukseen ja se on nyt todella hyvällä mallilla. Vaikka vielä ei ihan leikitäkkään yhdessä tai pestä toisen korvan tauksia, nämä kaksi usein löytääkin nyt sängyltä vierekkäin nukkumasta ja toisiaan nuuhkimasts.
Merrillistä oli tiedossa että kyseessä on vielä hyvin arka, mutta kiltti kissa jota ei voi vielä käsitellä eikä lähestyä. Merrill vietti ensimmäinen viikon oikeastaan sängyn alla, makkariin tullessa monesti vain ehti nähdä mustan jalan vilahtavan sängyn alle. Nyt Merrilliä saa lähestyä kunhan sen tekee rauhallisesti ja tarjota sormia haisteltavaksi, kädestä uskalletaan syödä herkkuja eikä heti tarvitse piiloutua sängyn alle vaikka ihminen vähän pyöriikin ympärillä. Muutaman kerran on saatu myös hieman tassusta silittää, mutta se tahtoo vielä olla liian jännää puuhaa. Öisin tästä niin rauhallisesta neidistä usein kuoriutuu vauhtihirmu, joka tykkää juosta rallia sekä heitellä leluhiiriä ja palloja ympäriinsä.
Mustan kissan omistamisen ilot on myös huomattu: jokaista mytyssä olevaa mustaa vaatettaa luulee kissaksi ja kuvien ottaminen on välillä todella haastavaa kun kuvassa näkyy vain pikimusta pallo!"
Kiitos Merrillin uudelle kodille ihanasta tarinasta ja kuvasta!